Suomalaisten tärkein talviloma on tietysti joulu. Vähitellen joulujuhlat leviävät uuteen vuoteen. Vaikka uusi vuosi ei ole niin tärkeä loma Suomessa, siihen liittyy myös joitain perinteitä.
Muutama päivä ennen joulua yritystapahtumat ja juhlat alkavat Suomessa. Tällä hetkellä on tapana tavata sukulaisia, ystäviä ja tuttavia. Perinteisiin joulua edeltäviin kokouksiin liittyy erilaisia hauskoja pelejä, kilpailuja ja tietysti herkullisia herkkuja.
Yksi upeista ja kenties ainutlaatuisista jouluperinteistä Suomessa on pakollinen hautausmaa jouluaattona. Suomalaiset sytyttävät kynttilöitä sukulaisten ja ystävien haudoilla. He yrittävät ylläpitää tulta sekä päivällä että yöllä. Voit laittaa kynttilöitä hautausmaalle paitsi ennen joulua myös kaikkien seuraavien lomien aikana.
Suomalaisen joulupöydän perinteinen koriste on tuore nauri. Sitä ei syö. Nauris on pesty hyvin, puhdistettu ja sitten he tekevät siitä taskulampun, joka on hieman samanlainen kuin Halloween-kurpitsa-lyhty. Naurisiin asetetaan keinotekoinen tai todellinen kynttilä.
Joulujuhlat Suomessa eivät ole täydellisiä käymättä saunassa. Kuten Venäjällä, he käyvät perinteiden mukaan saunassa ennen uutta vuotta, joten Suomen kaupungeissa he käyvät saunoissa. Suomalaiset uskovat, että uuteen vuoteen on päästävä kaikin tavoin puhtaana. Saunassa tuhoutuu kaikki lika, mukaan lukien vuoden aikana kertynyt negatiivinen.
Joulun ja uudenvuoden aikana he yrittävät laittaa kuivaa olkea juhlapöydän tuoleihin ja pöytäliinan alle. Tämä on ikivanha perinne, jota ihmiset Suomessa yrittävät olla rikkomatta. Uskotaan, että olki suojaa pahilta ja saasteilta, houkuttelee onnea ja vaurautta. Oljen puuttuminen talosta joulu- ja uudenvuoden lomana lupaa ongelmia ja epäonnia tulevana vuonna.
Jouluaattona ja jouluna monet suomalaiset menevät ystäviensä ja tuttaviensa koteihin laulamaan perinteisiä talvilauluja. Tätä rituaalia kutsutaan Tapaninpaivaksi. Samaan aikaan, perinteiden mukaan, on tarpeen pukeutua jonkinlaiseen pukuun. Koko toiminta muistuttaa hyvin venäläisille tuttuja lauluja.
Suomessa on tapana polttaa oljivuohi jouluna. Ja uudenvuodenaattona talon sisäpihoilla, kaupungin kaduilla, poltetaan tervatynnyriä. Suomalaiset uskovat, että kaikki vaikeudet ja ongelmat, jotka ovat kohdanneet ihmisiä viime vuonna, palavat tervan mukana. Uudenvuodenaattona he myös perinteisesti sytyttävät enemmän valoja, kynttilöitä, ilotulitteita ja räjähtävät värillisiä ilotulitteita.
Perinteisesti sekä joulua että uutta vuotta vietetään kotona perheen ja ystävien kanssa. Perinteitä rikotaan kuitenkin usein viime vuoden uudenvuodenaattona, koska juhla-iltana kaupungeissa on viihdepaikkoja, ravintoloita ja klubeja, joissa on temaattinen show-ohjelma.
Kummallista kyllä, Suomessa ei ole tapana juoda enemmän alkoholijuomia jouluna tai uudenvuoden aikaan. Klassisia alkoholijuomia, esimerkiksi glögiä ja kevyttä, ei kovin vahvaa olutta, on lomanviettopöydissä, mutta suomalaiset eivät yritä juhlia joulua tai uutta vuotta täysin päihtyneenä.
Uudenvuodenaaton jälkeen suomalaisilla on vain yksi päivä toipua. Suomen työpäivät alkavat 2. tammikuuta.
